Presonus AIR 12 – laitetesti

vähäsen kesti tämän jutun realisoituminen blogiin asti, mutta on tuo maahantuojakin vaihtunut välissä, niin ei liene iso ongelma?

Eli Presonuksen AIR 12- aktiivit pääsivät testiin taannoin.

Siitä olikin jo jotain ennakkomaistiaista ihan tuoreeltaan.

Vertailukohtana käytin tuttua keikkamestaa, kuoroa ja omia aktiivi Yamahoja, eli kovassa seurassa mentiin. Lisäksi luukutusta tyrkytettiin omassa olkkarissa sitten erilaisilla kitaraemuloinneilla, mitä Soundcraftin UI12 kykeni vapaaehtoiseksi nakitetulle kitaristille tarjoamaan.

Yleisesti ottaen normaalit nykyaktiivit. Soundillisesti jännän läpikuultavat. Suorastaan voisi sanoa kuin pitsipöksyissä hipisisivät, kun vertailukaiuttimet olisivat sitten vähän repalaeisimmissa verkkareissa liikkeellä. Tosin on niissä tehoakin kohtuullisen paljon enemmän, eli onko oikein vertailla, vaikka molemmilla pääsee tehtaan speksien mukaan kuurouttaviin äänenpaineisiin asti?

Koska tuossa ennakkojutussa tuli käytyä tekniikka läpi, niin puhutaan nyt fiiliksestä ja itse käytöstä.

Tuplakahvojen ansiosta roudaaminen oli kepeänhelppoa, vaikka sentään 12″ alakerta ja aktiivisuuden edellyttämät romppeet ovat sisällä.

Äänestä sanoinkin jo että erittäin sivistyneesti ääntävät pannut kyseessä. Se kyllä jäi päällimmäisenä mieleen, että alapäätä saisi olla napakammin,  jopa testatulla kuorokeikalla, missä oli myös yhtyesoittoa kitaroiden ja perkkojen  ym ym ym kanssa.

Tämä nyt siis ihan henkilökohtaisena mielikuvana ja makukysymyksenä. Presonus tekee myös erillisiä aktiivialapäitä näille, eli siltäosin homma on hoidossa latomalla lisää rahaa tiskiin ja lisäämällä roudattavaa kalustoa.

AIRien muovimateriaalista väännetty, onko tämä nyt sitä ruiskuvalua(?), kotelo ei testatessa tuntunut resonoivan, eli ainakin siltä osin tehdas on osannut hoitaa tuotekehityksen ihan just ja nappiin.

Saa sitten valita, otaako 15″, vaiko 18″ saunapadat jytäjämään alapään tueksi. Näitä ei ollut testissä, eli kokemuksia ei ole jakaa. Linkistä tehtaan AIR- kaiuttimien vertailusivulle.

Jos hakisin siistiäänistä yleiskaiutinta (asennushommiin!), olisivat testatut kyllä aika kärjessä, jo ihan hintaluokkansa ja yleissoundin ansiosta. Niillä taittuvat puhejutut ja kevyt yhtyesoitanta, kuoroista puhumattakaan melkoisen kevyesti. Voisi sanoa huomaamatta. Etenkin bändikäytössä lisättynä silä suppasella. Tai kahdella. Nyt pitää vielä erikseen muistaa sanoa, että testin jälkeen tehdas läväytti näille lapsukaisille melkoisen napakan takuuajan: 6 vuotta. Ja melkoisen hulppeasti, tekevät korjauksen, tai laitevaihdon, jos niitä ei nyt ole ihan suohon sotkettu omaan piikkiinsä:
(ilmeisesti rahti pitää maksaa itse, ainakin lähetys?)

When you choose ULT or AIR loudspeakers, you choose confidence. Rest assured that your new PreSonus speakers are in it for the long haul. We take our build quality seriously, and if anything goes wrong with them in your first six years of ownership (assuming you don’t throw them in a swamp or anything like that) the repair or replacement is on us.

Pikkusen pitää sanoa pahaakin: ne XLR-liitimien lukitukset ovat melkoisen hennot. Särjin toisen koeyksilön liittimen lukituksen ihan vain ekalta kerralta johtoa kytkiessäni. Enkä usko, että ihan nyt kokemattomuuttani. Samaa kokemusta on kuulunut myös Ameriikasta, eli edullinen hinta näkyy sitten noinkin kriittisessä osassa.

Presonusta edustaa nykyisin sitten Nordic Audio Distribution-niminen firma. Suomen päästä vastaa tätä kirjoittaessa Juha Tamminen.  Yhteystietoja suoraan mieheen ei nyt sitten tietystikään löydy sitten niin mistään – koetan kaivella jotain esiin.

 

Ei mulla nyt näistä muuta tällä kertaa – yritän saada lisää äänileluja testiin sitä mukaa, kuin maahantuojat niitä viitsivät luovuttaa räävittäväksi

Print Friendly, PDF & Email

Comments are closed.