KauppaKumpu.Fi

Tuotesti: Presonus AIR 12 aktiivikaiutin, osa 1: kylmät tyypit

Ihan vähän taustaa: Presonuksen pomomies, Rick Naqvi, Vice President of Sales, avatui joku aika sitten jossain sometuubissa, että olisivatko jotkut kiinnostuneita demokipaleista uusista AIR12– aktiiveista.

Virtuaalisessa kättenostoäänestyksessä vedin pisimmän korren ja hain, proosallisesti kirjaston parkkipaikkatreffeiltä, auton kyytiin uudet, testtiyksilöt. Kuulemma ekat Suomessa. 

Missio testikuviossa on selvä: 5.2. on edessä Yhteisvastuukonsertti, missä on luvassa kymmeniä laulajia ja soittajia ja paikkana Pielisensuun kirkko.  Perinteisesti ao konsertti on säilynyt omassa mielessä hyvissä muistoissa pitkälle kesään, joskus jopa syksyyn asti. 

Mutta asiaan: numeroita ja muuta detaljia voi kurkkia Presonuksen nettisivuilta, www.presonus.com. Hinta on tätä kirjoittaessa Into-Luthmanin kuvastossa  529€/kpl.

Tehoa luvataan yhteensä 1200W, eli äänihyypiösuodattimen jälkeen uskoisin pöntöistä todellisuudessa löytyvän noin puolisen kiloa jatkuvaa äänitehoa ja yläpäälle vähän vähemmän. Noista markkinointinumeroista pitää aina niistää vähän pelivaraa poies. Ainahan näitä voi hommata lisää, jos yhdestä loppuu jerkku kesken?

Nämä ovat siis kaksitiekaapit, oma pääte molemmille elementeille. Mikä on ihan kivaa, ettei basaripotku karkoita laulajaa miksauksesta päätteen kyykätessä.

Laatikot eivät paljoa ääriviivakuvia enempää härveleistä kerro, eli ne on pakko avata. ( yllätys?)

Koko on aika jees, tosin yksinroudajana ja nykyisen focusfarkun ahtauden kanssa omat Yamahat miellyttävät enemmän silkan kokonsa ansiosta, mutta niissä nyt onkin vain 10″ alapäät ja näissä ne 12″.

Iso plussa tässä mallissa kantokahvasta sekä päällä, että kyljessä. Pienemmässä kymppituumaisessa mallissa on tekstien mukaan vain yksi kahva.

Paino ei tunnu pahalta, etenkin kahden kahvan ansiosta, sillä välillä näiden vehkeiden roikottaminen keikalle ja kotiin vaatii vaihtoehtoja. 17kg kuulemma. Hyvin heilahtaa tolpannokkaan keskiarvoroudarilta.

Pohjasta löytyy muuten todella kiva oivallus kiinteisiin alennuksiin, tai subbasen kepille, eli säädettävä reikä kulloisenkin tarpeen mukaan. Näin kaapin saa pienemmässä paikassa passelisti tilttiin kohden yleisöä. Eli ei enää mutka-adapteria kassissa! Normit kiinnityspisteet odottavat yläpinnassa ja takaseinässä, eli näitä voisi ajatella myös kiinteään asennukseen.

Nykytrendin mukaan nämä voi kiepauttaa lattiamonitoreiksi, mutta rokkikukkoilu ja jalka monnarilla- temppu kippaa testatessa härvelin todella kevyesti. Ei hyvä.

Koneiden takaosasta löytyy sitten se varsinainen komentokeskus.

Airit voi kytkeä suoraan kuulokepiuhalla soittimeen ja vetämällä xlr-kaapelin kaverille, muodostuu suosikkipopista stereokuva. Jos välttämättä tahtoo, niin vielä on tilaa kahdelle mikrofonille/linjatasoiselle äänilähteelle, eli taustamusiikin päälle voi vaikka laulaa, tai soitella. Linkitetystä setissä sitten kytkentäpisteitä kolmelle tulolle. ( kun se linkkilähdöltä tuleva syö toisen) + AUX in Komboliittimissä on tilaa plugille ja XLR:lle, mutta ei phantomia.

Näissä on siis sisäinen DSP, eli digitaalinen signaali prosessori, eli yksinkertaisesti sanoen: säästetty napeissa ja pistetty tikitaalisysteemi hoitamaan mm ei ennakkoasetuksia ja yleissävynsäätöä.  +-10db säädöt trebleen ja bassoon + muutama perusasetus oletuksena, etupaneelin ledin pääälläolo ja siinäpä ne. Peruskauraa.

Jäin vain miettimään, että miten näihin päivitetään firmis, jos tehdas lykkää sellaisen joskus pihalle. Lähin valtuutettu Presonuksen huoltopiste ei sijaitse Suomessa. Taitaa olla sakasanmaalla asti. USB-reikää, tai WLAN/Bluetooth- mahdollisuutta ei näissä pömpeleissä ole. Tosin tehdastakuuta löytyy sitten peräti kuusi vuotta, mikä on melkoinen lupaus.

Olkkaritestissä soittelin tuttua soundchekmusaa eri voimakkuksilla ja kyllä ne kaikki tarpeelliset äänekset löytyivät sieltä kivutta.

Äänellisesti olkkaritestissä siis ihan jees soundit. Tosin loppu ilmatila kesken soittaa ennemmin kuin vehkeissä varat, enkä viitsinyt laittaa tolppia alle/kasata settiä pihalle, eli odotetaan se livetilanne ensin ja pohditaan sitten.

Siitä lisää keikan jälkeen, osassa 2, jota voisi kutsua vaikka tulikokeeksi?

Itteä kyllä kiusaa näiden kaikkien aktiivien halu suhista tyhjäkäynnillä. Todella hiljaa, mutta silti. Miksi ne ei vaan voi olla hiljaa, jos ei tule hyötysignaalia läpi?

Sitä kenttätestiä odotellessa voit, arvoisa lukijani,  katsoa vaikka tämän mainosvideon

Muutamat sometötteröiden vaatimat häsät tässä, ei mitään muuta: #presonus #intoluthman

 

Comments are closed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: