Kalustonpäivitystuskaa, toka osa

Joensuun seurakunnan pikkumikseri

Analogimikseri

eli maanantain mietteinä toteutettavaa keikkaputken katkaisua

Tonneista se on enää kii

Meni sitten viikonloppu keikkaillessa pitkinpoikin Joensuuta. Joensuun Gospelfestivaalit olivat työn alla.

Nippu erilaisia konsertteja ja konsoleita. Analookisesta digitaaliseen ja, totta kai, tuo aikaisemmin mainittu ”Made In UK” työhevonen.

Tuo aikaisempi lista tiivistyi vielä muutamalla yksityiskohdalla:

  • Keveys on plussaa
  • Kompakti koko on oikein isosti plussaa

Yksinroudaajan tuska kun korostuu noiden kahden kohdan osalta melkoisesti. Etenkin kun ei ole sitä pakua (vinkki sponsoreille) käytössä, vaan pitää selvitä perheen henkilöautolla.

Sitten onkin se yksi lisäropleemi, eli: lavarasia, vaiko no, eli kaukokaapelikysymys.

Pielisensuun kirkon Presonus Studio Live 24.4.2 AI

Digimikseri

Nyt raahaan sellaista liki 30m 16/4 kaukoa matkassa ja harvassa ovat keikkamestat, missä sen saa vetää suoraksi, josta johtuen on ajoittain aika pahasti puneella, kun tulee kieputeltua vaikka miten IKEA-kassiin ja heitetään kyytiin. (Ne IKEA-kassit on muuten muutenkin näpsäköitä ja kompakteja kamppeiden kuljetusvälineitä)

Nyt sain Gospelfestarien aikana vedettyä sen pitkälleen Joensuun kirkon käytävälle ja pyöriteltyä pahimmat puneet poies. Muuttui aika siistiksi. Pahasti puneutunutt musta laku lattialla kiemurtelemassa ei ole nättiä katseltavaa. Oltiin kirkossa, tai kapakassa. Torilla, tai liikkasalissa.

Siitä sitten pyörittelin yhden-kahden keikan aikana ajatusta lavarasiasta CAT6- letkun päässä.

Maanantain kunniaksi kurkistelin päivittelymielellä laitteiden hintoja ja ovat mokomat aika arvokkaita. Saan meinaan näillä omilla liksoilla ja keikkamäärillä jonkun aikaa ravata ihan tosissaan saleissa kamojeni kanssa, että ne on maksettu ja saan jotain liksaa itselleni.

Ja iso miinus siitten siitä, että olen sitten liki poikkeuksetta sidottu yhden valmistajan härveleihin. Eli standardit eivät tunnu oelvan vakiona kaikissa?

Kela nykykaapelille oisi kiva, mutta kun tuo nykyinen tuli aikoinaan minulle ”romuna” ja ilman kelaa ja päät pikkuisen rikki, niin se kela uupuu ja toisi mokoma ikävästi lisäpainoa ja veisi tilaa roudatessa, eli ne IKEA-kassit saavat piisata.

Verkkokaapelilla homma olisi niin helppoa, mutta: sitten on kaksi lootaa: Lavarasia ja joku kontrolipinta sille ja niiden roudauslootat. Ja sen kaapelin oma kuljetussysteemi.. Ja jokainen palikka maksaa sitä rahaa.  Mitä ei siis ole. Itsellä. (toinen vinkki sponsoreille)

Tässä olisi aika soiva ja aikaisempiin spekseihini sopiva laite, jossa on melkein kaikki, paitti se, että hintaan pitää lisätä sen iPadin pakkohankinta 🙁

En vaan ole onnistunut mistään kuulemaan tuosta vatkaimesta niin mitään oikeaa käyttäjäkokemusta. Toisaalta myös se  DANTE-digitaalisuus olisi aika nami, vaikka touteutus on tehty mielestäni sikakalliilla lisäkorttioptiolla. Kyllä se saisi tulla vakiona härvelin matkassa.

Miksi tää on näin vaikeeta?

 

Lisäksi: pikkuisen ART:n putkietusen erillinen virtalähde oli sitten hajonnut lootassa pyöriessään, eli piti kikkailla keikan tilamikin äänittelysysteemit koneelle perinteisesti dynaamisella mikillä isokalvoisen konkan sijaan.

Loputulos oli ihan jees, mutta silti…

Miksi niitä seinävirtalaitteita edes tehdään ammattikäyttöön? Erityisesti valetulla kotelolla ja niin, että se rikkoutunut pistoke tekee koko paketista kerralla SER-romua?

Print Friendly, PDF & Email

Comments are closed.